Etusivu Toiminta Luonto Yhdistys Linkit

Temppelivuori - Upalinko

Tässä käsiteltävä alue löytyy Raisionlahden itärannalta telakan ja lintutornin väliltä.

Temppelivuoren juurella sijainneen Upalingon arvellaan asutetun 1200-luvulla. Alue on kohonnut merestä pienenä karina huomattavasti yli 5000 vuotta sitten ja ainakin vielä 1400-luvulla se oli saari. Vielä 1980-luvulla Upalinko oli asuttu ja siellä pidettiin mm. hevosia.

Vuosisatojen aikana muodostuneita ketoja ja muuta kulttuurimaisemaa on pidetty poikkeuksellisen kauniina ja idyllisinä. Luonto jalopuulehtoineen ja vanhoine liito-oravametsineen on ollut monipuolinen ja arvokas. Ikiaikaisten ketojen kasvi- ja hyönteislajiston on täytynyt olla mielenkiintoinen. Rauhallinen maaseutuvaihe etäällä teistä ja kaupunkimaisuudesta kesti 1900-luvun jälkipuolelle asti.

Muutaman vuosikymmenen takaisesta loistosta on vain raiskio jäljellä. Asuinpaikka ja kulttuurimaisema on täysin hävitetty. Valtava telakka-alue pysäköintikenttineen työntyy etelästä. Laajat alueet ovat läjitetyn saven ja kiviaineksen peitossa. Metsät ovat sirpaloituneet. Ikimetsät on hakattu kuiviksi, lähes puuttomiksi ryteiköiksi.

Temppelivuoren uumeniin on rakennettu kymmenientuhansien ihmisten jätevedet käsittelevä puhdistamo. Kalliopuhdistamo on harvinaisuus: esimerkiksi vuonna 1997 Suomessa oli sellainen tämän lisäksi vain Lahdessa ja Helsingissä. Laitos edustaa sikäli hyvin myönteistä kehitystä, että 1960-luvun lopulle asti esimerkiksi Turku, Naantali ja Raisio laskivat jätevetensä sellaisinaan luontoon.

Turun ja Naantalin välinen pääväylä on halkonut 1980-luvulta alkaen kalliota pohjoisessa. Pienemmistäkään kulkuväylistä ei ole pulaa. Ilmassa on liikenteen, teollisuuden ja puhdistamon hajuja. Kotiseutukeskuksesta kuuluva kukon kiekaisu tahtoo hautautua liikenteen melun alle. Temppelivuoren Raisionlahden puolelle on suunniteltu venesatamaa. Alueelle on kaavailtu myös Naantalin Muumimaailman koossaan päihittävää huvipuistoa.

Metson, teeren, kehrääjän ja tuulihaukan pesintä on mennyttä aikaa. Käärmeenpistonyrttikasvustolle ei enää ole sijaa. Ei todellakaan ole ihme, että pitkään alueella liikkuneille tulee tippa silmään!

Jos jättää korvat ja nenän kotiin ja ottaa mukaansa vaaleanpunaiset silmälasit, vuoren lakea kierrellessä pääsee katselemaan sangen komeita nykykulttuurimaisemia Kaanaantien - asuntomessualueen, Krookilan, telakan rannan sekä lahden yli jalostamon suuntaan. Laella on sijainnut kolmiomittaustorni. Temppelivuoren nimi ei johdu siitä, että paikalla koskaan olisi ollut mitään temppeliksi kutsuttavaa. Se on varmaan huomattavasti Upalinkoa nuorempi käsite. Nimellä lienee yhteys vastarannan Kaanaanmaahan, joka nimi oli käytössä ainakin 1800-luvulla mutta yhden version mukaan jo reilusti keskiajan puolella.

Temppelivuoren kalliometsissä on soistuneita kohtia, joissa voi kohdata mm. suopursun. Kalliolammikossa kasvavat Raisionlahden ainoat raatteet. Rannassa humalat nousevat tuomien ja pihlajien runkoja pitkin yli neljän metrin korkeuteen. Siellä voi tavata myös hiirenhäntää, merisuolaketta ja terttualpia.

Ylempänä kasvaa mm. mäntykukkaa, nuokkukohokkia, kalliohatikkaa, lehtoarhoa, riidenliekoa, pystykiurunkannusta, ketopiippoa, sikoangervoa, mäkitervakkoa, jänönapilaa, myskimalvaa, ratakrassia, kamomillasauniota, mäkikuismaa ja pölkkyruohoa.

Runsaaseen sienilajistoon kuuluvat esimerkiksi haaraheltta, harmaakirjovahakas, harmaamustesieni, hoikkanuijasieni, kalvasryhäkäs, lehtokeltavalmuska, leipäkorisieni, mantelihapero, männynkääpä, nevanääpikkä, nystymukulakuukunen, ratapölkkysieni, valeruututatti, viiruvalmuska ja äikätatti.

Talvisella Temppelivuorella voi kohdata puukiipijöiden, hippiäisten ja metsien tiaisten muodostaman sekaparven, joka etsii ravintoa verkkaisesti liikkuen ja hentoja yhteysääniä päästellen. Loppukesällä voi avoimemmassa ympäristössä törmätä pikkulepinkäispoikueeseen. Sarvipöllö pesii silloin tällöin ravintotilanteen salliessa.