Etusivu     Toiminta     Luonto     Yhdistys     Linkit          

Luontokerho Huhkossa 8.5.2006

Maanantaina 8.5. kokoonnuimme aurinkoisessa ja lämpöisessä kevätsäässä, valkovuokkojen ja kevättaskuruohojen kukkiessa. Luontokerho on tänä keväänä kovasti kutistunut, osallistujia on ollut enimmillään 5 per kerta, ja nyt meitä oli koolla vain Oula, Leevi, Alli, Manu ja Eeva, joista kaksi viimeksi mainittua toimivat vetäjinä. Manu on ollut meillä tätä ennen vain kerran mukana, mutta kovasti toivomme että hän pysyisi jatkossakin joukossa. Manu opiskelee luonto- ja ympäristöalalla ja on kiinnostunut lapsiryhmien kanssa toimimisesta.

porukka

Olemme alkaneet harrastaa geokätkentää. Geokätkennässä haetaan jonkun toisen piilottamaa kätköä, joka saattaa olla esimerkiksi filmipurkki jonka sisään on laitettu lokikirja, kynänpätkä ja joku pikkuesine. Geokätköt haemme geocaching-internetsivustosta. Internetissä on kätkön koordinaatit ja lyhyt kuvaus paikasta, ja kun GPS-laitteeseen syöttää paikan koordinaatit, se näyttää miten etäällä ja mihin suuntaan nykyisestä asemasta kätkö sijaitsee. Sitten vain suunnistetaan sinne, ja aletaan etsiä kätköä kivenkoloista tai muista sopivista piiloista.

kätkö löytyi!

Tällä kertaa etsimme Huhkon kartanon geokätköä, ja helposti se löytyikin. Geokätköstä löysimme peräti kaksi travel bugia eli "vaellusötökkää" tai "liftari", joiden reittiä voi seurata em. nettiosoitteessa. Meidän oli vaikea valita kumpi otettaisiin, mutta arvonta osoitti, että Leevi-lammas lähtee matkaamme ja Nelli-norsu jää vielä odottamaan ottajaansa. Toivottavasti ne eivät kovin pettyneet kun niiden tiet erosivat. Kun ötökkä on otettu kätköstään, sille pitää etsiä uusi kätkö ja muistaa merkitä nettiin mihin se tällä kertaa on kätketty.

-> Katso missä kaikkialla ympäri Suomea Leevi-lammas on vaeltanut! (kartta on napattu geocaching-sivustolta, missä Leevi-lampaan reittiä pystyy edelleen seuraamaan mikäli ensin rekisteröityy sivuston käyttäjäksi)

Eväät kävimme syömässä Huhkon padolla, missä extreme-urheilija Oula esitteli kiipeilytaitojaan.

Huhkon padolle mennään läpi alikulun, johon on maalattu näkymiä muinaisesta Raisiosta.

Vuorikiipeilijöitä.

Lopuksi kävimme vielä kävelemässä metsässä, jota kuulemma kutsutaan Röllimetsäksi. Eeva ja Manu eivät olleet koskaan ennen käyneet siellä, mutta onneksi Leevi, Alli ja Oula toimivat oppaina ja näyttivät tien komealle kallionjyrkänteelle ja "hevosmännylle".


 

 
 

Huivi-Hurtta ja Parta-Pete

Huhkon maisemat ovat kaunista kulttuurimaisemaa, jossa mielellään viettäisi enemmänkin aikaa kauniina kevätpäivänä, ellei moottoritien meteli olisi niin korvia huumaava. Surullista miten laajan alueen tie tekee melkeinpä kelvottomaksi virkistyskäyttöön.