Etusivu Toiminta Luonto Yhdistys Linkit

Kannanotot

Mielipide Keskikaupungin osayleiskaavaluonnokseen (Raision kaupunginhallitukselle)
10.12.2012

Myllyn alueelta virtaavan hulevesien kokoomaojan parantaminen sammakkoeläimille paremmin soveltuvaksi lisääntymis- ja elinympäristöksi (Aloite Raision kaupungille)
31.5.2010

Vetoomus luontokoulu Lumikon säilyttämisen puolesta (Raision kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle)
28.10.2008

Luontokoulu Lumikon tulevaisuus? (Raision kaupungin koulutuslautakunnalle)
28.5.2008

Raision kaupungin koulutuslautakunnalle (Luontokoulu Lumikon supistamisuhan johdosta)
4.6.2007

Alla olevat lausunnut avautuvat luettavaksi plus-merkistä napauttamalla.

Näytä vain otsikot | Näytä lausunnot kokonaan

Mielipide: Ruskon eteläosan osayleiskaavaluonnos
7.4.2008
Ruskon kunnanhallitukselle


Pyydämme osayleiskaavaa edelleen laadittaessa huomioimaan seuraavat kaavaluonnoksen sisältöön, alueen luontoon ja ympäristöön vaikuttavat asiat:

Luonnon säilymisen ja virkistyskäytön kannalta tärkeät virkistysalueet, viheryhteydet ja ulkoilureitit tulee säilyttää myös uudessa yleiskaavassa. Tämä asia on kirjattu osayleiskaavan perustietoihin ja tavoitteisiin.

Alueilla, missä on osoitettu säilytettäviä ympäristöarvoja, näiden arvojen säilyminen on taattava kaavamääräyksellä: alueilla ei saa toteuttaa sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät ympäristöarvoja.

Ruskonjokilaakso ja Haunisten altaan ympäristö on kaavassa merkittävä maisemallisesti arvokaaksi virkistys- ja viheralueeksi, jota tulee hoitaa luonnon ominaisuuksia tukien ja jolla toimenpiteitä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa. Alue tulee merkitä kaavaan vähintään merkinnällä V/luo (=virkistysalue, jolla erityistä merkityistä luonnon monimuotoisuuden kannalta). Kaavaan tulee sisällyttää määräys, että alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka heikentävät alueen luonto- tai maisema-arvoja. Altaan pohjoispuolen teollisuusaluetta ei saa laajentaa nykyisestä.

Valtatie 8:n ja Ruskonjoen välistä aluetta ei pidä pirstoa uusilla katu- ja tieyhteyksillä. Tieyhteys Haunisten altaan pohjoispuolelta Valtatie 8:lle pitää poistaa yleiskaavasta. Tämä alue on lähiseudun suurin retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen soveltuva metsäalue ja sen kautta on yhteys Suokullan reittiä pitkin Eurooppa 6 -kaukovaellusreitille.

Suuniteltujen tieyhteyksien vaikutukset ovat merkittäviä ympäristöön ja luontoon myös Pomponrahkan Natura-alueen ympäristössä. Luonnonsuojelualueen pohjoispuolelta kulkeva tieyhteys halkoo liito-oravien esiintymisalueita sekä kosteikkoaluetta, jolla esiintyy useita orkidealajeja. Pomponrahkan eteläpuolelta suunniteltu tieyhteys saattaa karttatarkeastelun perusteella osin jopa kulkea suojelurajauksen sisällä. Tieyhteyden rakentaminen vaikuttaa merkittävästi myös alueen pohjavesiin ja sitä kautta suojelualueen elinympäristöihin ja lajistoon. Liikenneratkaisuista tulee luonnollisesti laatia Natura-arvio. Luonnonsuojeluyhdistys muistuttaa Ruskon kunnanhallitusta myös siitä, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain mukaan kiellettyä.

Raisiossa 7.4.2008
Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry
Jan Hietanen, Puheenjohtaja
Eeva Ennola, Sihteeri


Kommentteja Raisionlahden hoito-  ja käyttösuunnitelmasta 2004
22.8.2007
Raision kaupungin ympäristölautakunnalle


Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ilmaisee syvän huolestumisensa Raisionlahden alueen hoidosta. Alueesta on teetetty hoitosuunnitelmia, viimeksi vuonna 2004.
Ymmärtääksemme hoitosuunnitelmaa on päätetty noudattaa. Olemme laatineet ensimmäisen vaiheen, vuosille 2004-2007, suunnitelluista toimenpiteistä lyhyen selvityksen. Kyseessä on vain osa koko suunnitelmasta ja sen vaatimat toimenpiteet eivät ole mielestämme kohtuuttoman kalliita. Niilläkin saataisiin hyvin paljon näkyvää ja tarpeellista aikaiseksi.
Koska hoitosuunnitelma on kerran laadittu, tarkoitus lienee että sitä noudatetaan. Pyydämme selvitystä miksi asiassa ei ole toimittu suunnitelman mukaisesti.

Raisionjokilaakson Luonnonsuojeluyhdistys ry:n hallituksen puolesta
Kari Laine, Puheenjohtaja

LIITE: Kommentteja Raisionlahden hoito-  ja käyttösuunnitelmasta 2004 (pdf)


Mielipide Kuuanmetsän asemakaavaluonnokseen
24.11.2006
Raision kaupungin tekniselle lautakunnalle

Kuuanmetsän asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnosehdotukseen esitämme Raisionjokilaakson Luonnonsuojeluyhdistys ry:n ja Raision Rinkka ry:n mielipiteen.
Kaavaehdotuksen yksityiskohtien käsittelyä varten olemme selvyyden vuoksi numeroineet kaavoitetut tontit kaavaehdotuksen liitteenä olleeseen ilmavalokuvaan (mielipiteen liitteenä).
Tontti numero 1:
Tontin metsäosuus on vuonna 2006 tehdyn selvityksen mukaan asuttua liito-oravan reviiriä. Tällainen alue on säilytettävä koskemattomana eikä sitä voida kaavoittaa tontiksi. Tontin rakennusala on osoitettu liito-oravametsän ja niityn vaihettumisalueelle, missä sijaitsee liito-oravan ravintopuita. Metsän osuus kokonaisuudessaan on ehdottomasti poistettava tonttialueesta.
Tontti numero 2:
Koko alue on edellä mainitun selvityksen mukaan määritelty liito-oravalle sopivaksi alueeksi. Alueen puusto toimii liito-oravien ruokailu- ja suojapuina. Papanahavaintoja on merkityltä alueelta, yksittäistä suoja- tai ruokailupuuta ei voi osoittaa erikseen. Lisäksi liito-orava tarvitsee puustoa kulkeakseen reviirien välit turvallisesti. Tontti on myös monimuotoisen luontonsa takia tärkeimpiä luontokoulun lähiopetuskohteita. Alueen kalliopohja on rakennusteknisesti vaativa, ja kallis rakentaminen ja kunnallistekniikan tekeminen ei onnistu ilman laajamittaista louhintaa. Tonttivaraus on poistettava kaavasta ja alue säilytettävä koskemattomana liitooraville, luontokoulun opetuskohteena ja kuntalaisten virkistysalueena.
Tontit numero 5 ja 6:
Tontit pitävät sisällään itäpäässään kallioharjanteen, joka lännessä muodostaa luonnollisen rajan Friisilän luontokeskukselle ja kulttuurimaisemalle. Tonttien rakennusala ulottuu kyseiselle kallioharjanteelle. Osoitetulle paikalle rakentaminen ja sen edellyttämä kallion louhiminen pilaisi pahasti Friisilän luontokeskuksen kulttuurimaiseman. Toisen tontin, numero 6, alue ulottuu lampeen, joka on aikanaan kaivettu lähteen paikalle. Lampi on toiminut palovesivarastona. Nykyään lampi on olennainen osa läheisen luontokoulun opetusaineistoa. Vastaavaa opetuskohteeksi sopivaa lampea ei lähialueella ole. Tällaisten viimeisten pienvesikohteiden säilyttäminen on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta ehdottoman tärkeää. Lammessa lisääntyvät luonnonsuojelulailla rauhoitettu vesilisko, sammakko ja rupikonna. On myös ehdottomasti tutkittava, lisääntyykö lammessa mahdollisesti viitasammakko, joka on Euroopan unionin luontodirektiivin liite IV(a) suojaama laji, ja jonka lisääntymis- ja ruokailupaikkoja ei saa heikentää (sama suoja kuin liito-oravalla). Myös lammen selkärangattomat (hyönteiset ym.) tulee selvittää, koska sieltä voi löytyä harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Lammen ja tontin välissä on oltava riittävä suoja-alue, koska viereisen kallion louhiminen todennäköisesti tyhjentäisi ja tuhoaisi lammen.
Friisilän kulttuurimaiseman suojelemiseksi ja tärkeän opetuskäytössä olevan lammen suojelemiseksi kallioharjanne on ehdottomasti rajattava pois tonteista. Tonttien itäraja on siirrettävä selvästi kallioharjanteen länsipuolelle ja tonttien rakennusalaa siirrettävä lännemmäksi, jolloin rakennukset jäävät alemmaksi kallioharjanteen taakse.
Tontti numero 7:
Tontti vie 80% alueesta, jota luonnonsuojeluyhdistys on hoitanut yli viisi vuotta ketona. Alue on vanhaa laidunmaata ja on ainutlaatuinen paikka Raisiossa. Se kuuluu harvinaisena perinnemaisematyyppinä olennaisena osana Friisilän luontokeskuksen kulttuuri- ja perinneympäristöön. Niityllä kasvaa useita merkittäviä perinnemaisemaa indikoivia kasvilajeja, ja alue on vuosittain järjestettävän Luonnonkukkapäivän retkikohde. Lisäksi Rinkka on hyödyntänyt aluetta pienten lasten Metsämörri-tapahtumassa. Kesäisin alue on niitetty perinnemaiseman hoito-ohjeiden mukaisesti yhdestä kolmeen kertaan säiden mukaan. Alueella kasvaa paljon katajia. Luonnonsuojeluyhdistys katsoo, että kyseessä oleva keto täyttää myös luonnonsuojelulaissa suojellun luontotyypin, katajakedot, tunnusmerkit. Alue tulee säilyttää ja sitä tulee hoitaa ketona eikä sitä voida ottaa tontti- ja rakennuskäyttöön. Ympäristökeskusta on pyydettävä arvioimaan, onko kyseessä katajaketo, joka on suojeltu luontotyyppi. Kedon hoito aloitettiin aikanaan yhteistyössä kaupungin kanssa ja kaupungin luvalla. Vaadimme tonttivarauksen poistamista kokonaan kaavasta.
Kaavaehdotuksen mukainen katuvaraus nykyisen Tuulilantien paikalle:
Tuulilantie on vanha, kevytrakenteinen maaston muotoja noudatteleva hiekkatie, joka on olennainen osa Friisilän kulttuurimaisemaa. Kadun rakentaminen ehdotetulle paikalle edellyttäisi käytännössä koko kadun uudelleenrakentamista perustuksineen ja mittavine kallion louhimisineen. Kadun rakentaminen suunnitellulle paikalle tuhoaisi pahasti Friisilän luontokeskuksen kulttuuri- ja perinnemaiseman. Kadun rakentaminen tyhjentäisi ja tuhoaisi myös aivan tiehen rajoittuvan lammen ja olisi kuolinisku luontokeskukselle.
Yksi uusista tonttiliittymistä kulkee paikalla olevan vanhan aitan päältä. Aitta on olennainen osa kulttuurimaisemaa ja se tulee myös ehdottomasti säilyttää. Vähän liikennöidyllä
Tuulilantiellä kulkee nykyisin runsaasti jalan ja polkupyörillä luontopolulle ja kuntoradalle meneviä ihmisiä. Tiellä liikkuu myös paljon palvelukeskuksessa asuvia vanhuksia, lähikoulujen ja päiväkotien lapsiryhmiä ja luontokoulun oppilaita. Virallisen pysäköintipaikan sijoittaminen alueelle nykyisen epävirallisen paikoituskentän sijaan lisäisi autoliikennettä ja toisi tielle myös runsaasti turhaa edestakaista ajoa, koska pienellä pysäköintialueella paikat olisivat usein täynnä. Tuulilantien rakentaminen kaduksi kasvattaisi myös ajonopeuksia ja lisäisi näin merkittävästi luontokeskuksen läpi kulkevan tien turvallisuusriskejä.
Karttaa tarkastelemalla huomaa helposti, että luonnollisin ja tarkoituksenmukaisin kulkuyhteys uusille tonteille kulkee nykyisin olemassa olevan kaavatieksi rakennetun Pertunkujan kautta kaavaehdotuksessa mainitun viheryhteyden paikalla. Tällöin uutta katua jouduttaisiin rakentamaan vain lyhyen matkaa. Tien linjaus tähän on myös asukkaiden toive. Ratkaisu on kiistatta merkittävästi halvempi, säästää luontoa ja turvaa Friisilän perinne- ja kulttuurimaiseman säilymisen. Jos kaavasta poistetaan myös siihen ehdotettu pysäköintipaikka, rajoittuisi Pertunkujan lisäliikenne vain uusille tonteille kulkevaan liikenteeseen, jolloin häiriö ei olisi kovin merkittävä.
Vaadimme katuvarauksen poistamista kaavaehdotuksen mukaiselta paikalta, säilyttämään Tuulilantien nykyisellään ja linjaaman uusille tonteille tulevan katuyhteyden paremmin luonnonsuojelullisia, kulttuurihistoriallisia ja asukkaiden tarpeita vastaavaksi nykyisen Pertunkujan kautta.

Kaavaehdotuksen toteuttamismahdollisuudet Raisionjokilaakson Luonnonsuojeluyhdistys ry ja Raision Rinkka ry toteavat, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena tulee olla mm. edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Nyt ehdotetussa muodossa kaava on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, koska se kiistämättä merkittävästi vähentäisi rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvoja (kadun rakentaminen Friisilän luontokeskuksen läpi, vanhan aitan jääminen tien alle, tonttien 5 ja 6 Friisilän puoleisen osan kallion louhiminen ja rakentaminen, Friisilän luontokeskukseen kuuluvan perinnekedon tuhoaminen tontilla 7). Kaava heikentäisi merkittävästi myös luonnon monimuotoisuutta ja muita luonnonarvoja (tiedossa olevan asutun liito-oravan reviirin heikentäminen tontilla 1, liito-oravan reviiriin välittömästi liittyvän tärkeän ja luonnoltaan monimuotoisen ja luontokoululle tärkeän lähiopetuskohteen hävittäminen tontilla 2, tärkeän, luontokoulun opetuskäytössä olevan pienveden tuhoaminen kadun sekä tonttien 5 ja 6 rakentamisella ja hoidossa olevan arvokkaan luontotyypin tuhoaminen tontilla 7).
Lisäksi ehdotettu kaava on maakuntakaavan ja Raision yleiskaavan vastainen, koska siinä muutetaan merkittävä osa em. kaavoissa viher- ja lähivirkistysalueeksi osoitettua aluetta tontti- ja rakennusmaaksi. Nyt kaavoituksen ja kaavamuutoksen kohteena oleva alue on osa raisiolaisille erittäin tärkeää lähivirkistysaluetta. Mahdollisimman luonnontilassa olevan virkistys- ja ulkoilualueen merkitys on viime vuosina kasvanut ja kasvaa yhä Raision väkiluvun nopeasti noustessa. Erityisesti kaupungin keskustan asukasmäärän nopea kasvu lisääntyneen rakentamisen seurauksena tuo erityisiä paineita aivan keskustan kupeessa olevan lähivirkistysalueen käytölle, säilyttämiselle ja kehittämiselle. Kaavaehdotus siirtäisi merkittäviä osia nyt kaupunkilaisten yhteisessä käytössä olevia alueita muutaman tontinomistajan yksityiskäyttöön ja kaventaisi näin kaupunkilaisten virkistyskäyttömahdollisuuksia, vaikka niitä pitäisi lisätä.
Ottamalla huomioon edellä esitetyt korjaukset voidaan kaavan luonnon- ja kulttuuriarvoille aiheuttamia vakavimpia haittoja pienentää, mutta tästä huolimatta kaava heikentäisi merkittävästi kaupunkilaisten virkistys ja ulkoilumahdollisuuksia. Tämän takia Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry ja Raision Rinkka ry toteavat, ettei perusteita kaavoitustyön jatkamiselle nykyisen ehdotuksen pohjalta ole, vaan koko alue tulee säilyttää ja sitä kehittää nykyisessä käytössä luonnonarvoja, kulttuuriperintöä ja kaupunkilaisten virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia kunnioittaen.

Raisiossa 23.11.2006
Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry
Kari Laine, Puheenjohtaja
Eeva Ennola, Sihteeri
Raision Rinkka ry
Jyrki Aaltonen, Puheenjohtaja
Riitta Hyyryläinen, Sihteeri


Kannanotto Raision yleiskaavaluonnokseen 2020
27.11.2003
LAUSUNTO
RAISION YLEISKAAVA 2020

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry on 24.11.2000 jättänyt kannanoton Raision yleiskaavaluonnokseen 2020. Tyydytyksellä on todettava, että kannanotossa mainituista asioista pääosa on otettu huomioon lausunnolle toimitetussa uudessa ehdotuksessa. Pyydämme yleiskaavaa 2020 edelleen laadittaessa huomioimaan seuraavat kaavaluonnoksen sisältöön, Raision luontoon ja ympäristöön vaikuttavat asiat: Lausunnolle tulleen yleiskaavakartan mittakaava on vieläkin liian pieni (1:25 000) ja pohjakartta liian ylimalkainen ja epätarkka. Pohjakartalta, jossa ei ole muita yksityiskohtia kuin tie- ja katupohjat ja joitain korkeuskäyriä, ei ole mahdollista riittävällä tarkkuudella arvioida kaavamerkintöjen rajauksia. Tämä heikentää lausunnonantajien mahdollisuutta puuttua rajausten yksityiskohtiin. Pohjakartan tarkkuuden tulisi olla vähintään samaa tasoa kuin Raision yleiskaava maankäyttö 2000-kartan.

Nykyisin voimassa olevassa vanhassa yleiskaavassa maankäyttö 2000 on varsin kiitettävästi otettu huomioon virkistys-, ulkoilu- ja viheraluetarpeet. Virkistys- ulkoilu- ja viheralueet, lähivirkistysalueet ja ulkoilureitit muodostavat koko kaupungin alueelle varsin kattavan verkoston. Nyt ehdotetussa uudessa kaavassa on virkistys- ja viheralueita merkittävästi supistettu ja monilta alueilta viheryhteydet ja ulkoilureitit on poistettu lähes kokonaan, mikä merkitsee huomattavaa heikennystä edelliseen kaavaan verrattuna. Luonnon säilymisen ja virkistyskäytön kannalta tärkeät, nykyiseen voimassa olevaan yleiskaavaan sisältyvät virkistysalueet, viheryhteydet ja ulkoilureitit tulee säilyttää myös uudessa yleiskaavassa. Luonnonsuojelualuemerkinnän (SL) tarkoituksena tulee olla alueen muodostaminen lain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, mikä tulee näkyä myös kaavamääräyksessä. Kaavaan tulee myös sisältyä luonnonsuojelualueiden osalta määräys, että alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat sen suojeluarvoja. Tikanmaan Kallastenvuoren lehdon (luonnonsuojelualue 105) rajausta on kavennettu edellisestä kaavasta. Suojelualueen rajaus on toteutettava niin, että suojelualueeseen kuuluvat myös lehtoa suojaavat ja siihen oleellisesti liittyvät kalliot.

Kaavakartassa on esitetty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet liito-oravan esiintymisen kannalta. Kaavassa ei kuitenkaan ole annettu määräyksiä siitä, miten alueiden monimuotoisuus säilytetään, niin ettei liito-oravien elinolosuhteita alueella heikennetä. Määräykset tulee lisätä kaavaan.
Raisionjokilaakso ja Piuhanojan laakso on kaavaehdotuksessa merkitty maisemallisesti arvokkaaksi virkistys ja viheralueeksi, jota tulee hoitaa luonnon ominaisuuksiin tukien ja jossa toimenpiteitä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa. Tämä ei takaa alueiden luonto- tai maisema-arvojen säilymistä, vaan kaavaan tulee lisätä määräys, että alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka heikentävät alueen luonto- tai maisema-arvoja. Alueilla, missä on osoitettu säilytettäviä ympäristöarvoja, näiden arvojen säilyminen on taattava kaavamääräyksellä, että alueella ei saa toteuttaa sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät ympäristöarvoja. Kerttulan Kuuanvuoren alue on tärkeä viher- virkistys- ja ulkoilualue ja maisemallisesti arvokas alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja ja jolla on myös erityistä merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kaavaehdotuksen V-merkintä ja vaatimus maisematyöluvasta ei takaa alueen arvon säilymistä. Kerttulan Kuuanvuoren alue tulisi merkitä vähintään merkinnällä V/luo (virkistysalue, jolla erityistä merkityistä luonnon monimuotoisuuden kannalta). Kaavaan tulee sisällyttää määräys, että alueella tehtävät suunnitelmat ja toimenpiteet toteutettava niin, ettei luonnon monimuotoisuus alueella vähene. Alueelle tulee laatia hoito- ja käyttösuunnitelma, jolla sovitetaan yhteen luontoarvojen säilyminen ja virkistyskäyttö. Kuuanvuoren ja Raisionkaaren välisen A-alueen rajausta on muutettu voimassa olevasta yleiskaavasta siten, että osa Kuuanvuoren arvokkaasta länsirinteestä jää A-alueen sisään. Rajaus tulee korjata Raision yleiskaava maankäyttö 2000 mukaiseksi.

Kallastenvuoren alue on maisemansa, ympäristöarvojensa ja virkistyskäyttömahdollisuuksiensa puolesta erityisen tärkeä aluekokonaisuus, jonka säilyminen tulee turvata. Kallastenvuoren metsäalueen pienentäminen heikentää merkittävästi luontoliikuntamahdollisuuksia. Kyseinen alue on Raision toiseksi suurin ja se on erittäin käytetty retkeilymaastoalue. Asutuksen leviäminen pohjoiseen päin heikentäisi merkittävästi alueen arvoa. Nykyistä asutusta ei tule enää levittää pohjoiseen ja kaavaehdotukseen lisätyt AP-, ja APpres-merkinnät tulee poistaa kaavasta. Valtatie 8:n ja Raisionjoen välistä aluetta ei pidä pirstoa katu- ja tieyhteyksillä. Tieyhteys Allastien päästä uuteen Kustavintien risteykseen ja Valtatie 8:lle pitää poistaa yleiskaavasta. Tämä alue on suurin Raisiossa oleva retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen soveltuva metsäalue ja sen kautta on yhteys Suokullan reittiä pitkin Eurooppa 6- kaukovaellusreitille. Petäsmäen länsipuolinen, metsäalue, joka nykyisin on vilkkaassa virkistys- ja ulkoilukäytössä (mm. Petäsmäen pururata) tulee edelleen säilyttää ulkoilu- ja viheralueena. Alueelta tulee poistaa AP-varaukset ja suunniteltu katuväylä.

Raisiossa 27.11.2003
Rauno Rantanen, Puheenjohtaja
Jaana Lindblad, Sihteeri


Muistutus logistiikkakeskuksen asemakaavasta
(25.4.2003)
RAISION KAUPUNGINHALLITUS
Raision kaupungin tekninen virasto 21200 Raisio

MUISTUTUS
LOGISTIIKKAKESKUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS

Muistutuksena nähtävillä olevaan logistiikkakeskuksen asemakaavaan ja asemakaavan muutosehdotukseen pyydämme Raision kaupunginhallitusta kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin:
- logistiikkakeskus tuo tullessaan mittavan liikennemäärän kasvun Raisioon ja lähiseudulle;
- raskaan liikenteen lisääntyvät ympäristövaikutukset pitää ottaa huomioon kaavoituksesta päätettäessä
- liikenteen melu-, päästö- ja turvallisuusvaatimukset pitää huomioida kaavapäätöksen yhteydessä rakentamalla meluvalleja, liikennevaloja ja alikulkuja tarpeellinen määrä
- logistiikkakeskuksen ympäristövaikutukset Pomponrahkan Natura-alueeseen tulee kartoittaa mahdollisimman laajasti § -
alueella pitää suorittaa liito-oravakartoitus ja lintujen pesimäajan kartoitus
- asemakaava-alueen keskellä oleva Latovuoren alue tulee säilyttää koskemattomana siihen asti, että kartoitukset on tehty ja kartoituksen jälkeen jättää se virkistysalueeksi.

Pyydämme kohteliaimmin, että yhdistykseltämme pyydettäisiin lausunto jo valmisteluvaiheessa tällaisista elinympäristöön ja luontoon lopullisesti vaikuttavista maankäyttöratkaisuista.

Raisiossa 25.4.2003
Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys
Rauno Rantanen, Puheenjohtaja
Jaana Lindblad, Sihteeri


Kannanotto rakennuskohteiden kartoituksesta ja
suojelusta 26.10.2001
YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ RISTO LAHTINEN
RAISION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN KARTOITUS JA SUOJELU

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen hallitus keskusteli kokouksessaan tiistaina 23.10.2001 Laittisten tilan purkutyöstä, joka on saanut myös yhdistykseen kuulumattomat kuntalaiset liikkeelle. Eräs monista Laittisten tilan purkamisesta huolestuneista kuntalaisista on lähettänyt Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry:lle sähköpostilla seuraavan tekstin joka lähettäjän luvalla lainattuna tähän kannanottoon sisällytettynä on seuraava: ”Raisiossa on rakennettu rajusti 40-luvun jälkeen ja joiltakin alueilta on tätä ennen rakennettu rakennuskanta hävitetty kokonaan. Laittisten tila on tuorein ja viimeisin hävityksen kohde. Kuusiaita on maiseman kannalta myös tärkeä, kokonaisuutenahan alue olisi puistona toimiva ilman rakennuksiakin, vieressä vaikkapa parkkipaikka, kahvila ja Raision infopiste ja näkymät Raisionjokilaaksoon. Asiakkaita ainakin pitäisi riittää. Mutta NCC katselee aluetta eri näkökulmasta, ja totuus on, että rahalla saa mitä haluaa. Mikäli kaupungin johdolla olisi ollut halua suojella Laittinen, niin kyllä se varmasti olisi onnistunut esimerkiksi aluevaihtojen avulla. Kenen kesämökin laituriksi navetan kivijalka mahtaa päätyä? Olen kuullut, että NCC rakentaisi paikalle rivitaloja, en tiedä onko perää? Kyllä tällaiseen valmiiseen puistoon olisi rivitalonkin saanut mukavasti sovitettua, navetasta vaikkapa pyöräsuoja. Mutta rakentaminen on tietenkin halvempaa, kun ei tarvitse varoa puita tai vanhoja rakennuksia. Toivottavasti ainakin jonkinnäköistä keskustelua tilan purkuun puuttuneet ovat saaneet aikaan! Se ainakin on varmaa että seuraavalla kerralla NCC toimii vielä nopeammin, kyllähän tällaisen alueen saa tasaiseksi vaikkapa yhdessä yössä. Vastaavien kohteiden kartoitus pitäisi suorittaa Raisiossa mahdollisimman nopeasti. Kuntalaisilla pitäisi olla mahdollisuus puuttua asioiden kulkuun jo ennen rakennushankkeiden alkamista. Miten saisi kaupungin johdon ja rakennusvalvonnan asenteet muokattua kulttuuriympäristöystävällisemmiksi ? Miten mahtaa olla kaupunkilaisten asenteet yleensä, olemmeko me vanhan säilyttämisen kannattajat vähemmistönä?”

Edellä esitetyn ja keskustelujen tuloksena yhdistyksen hallitus päätti esittää seuraavaa: Mielestämme Laittisten tilalla vielä jäljellä oleva puusto ja koko kuusiaita ovat myös maisemallisesti säilyttämisen arvoisia luonnonelementtejä, ja ne tulisi jättää kaatamatta, vaikka tila muuten on jo tuhottu. Samalla esitämme, että nopeassa aikataulussa kartoitetaan kaikki vielä jäljellä olevat historiallisesti merkittävät kohteet ja rakennukset koko Raision alueella. Kartoituksen perusteella tehdään tarvittavat suojelupäätökset ja ne vahvistetaan yleiskaava 2020:ssa. Näitä yleiskaavamääräyksiä tulee myös ehdottomasti noudattaa tulevaisuudessa!

Raisiossa 26.10.2001
Rauno Rantanen, Puheenjohtaja
Jaana Lindblad, Sihteeri


Lausunto Raision kaupungin metsänhakkuista
24.4.2001
>RAISIONJOKILAAKSON LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY
RAISION KAUPUNGIN KUNNALLISTEKNINEN OSASTO
OLLI PUNTA
LAUSUNTO METSÄNHAKKUISTA 24.4.2001

Raision kaupungin kunnallistekninen osasto on pyytänyt 22.3.2001 päivätyllä kirjeellä lausuntoa Raision kaupungin metsänhakkuista, jotka ajoittuisivat suunnitelmien mukaan vuosille 2001-2008. Suunnitelmat Raision kaupunki on tehnyt yhteistyössä Lounais- Suomen metsäkeskuksen kanssa. Kaupunginpuutarhuri Olli Punta on niihin lisännyt omat kommenttinsa. Yhdistyksen edustajat ovat tutustuneet suunnitelmiin ja suunniteltuihin hakkuualueisiin ja toteavat suunnitelmista yleisesti seuraavaa:
1. Kaupungin metsänhakkuualueiden tarkastelussa on ensisijaisena lähtökohtana oltava voimassa oleva vuoden 2000 Raision yleiskaava ja sen merkinnät sekä määräykset.
2. Metsänhakkuusuunnitelmassa olevat hakkuualueet sijaitsevat pääosin suojelu- ja lähivirkistysalueilla tai niiden vieressä ja niitä halkovat ulkoilureitit. Näin ollen hakkuissa pitää noudattaa erityistä varovaisuutta ja joillakin alueilla niitä ei pidä suorittaa ollenkaan.
3. Kaikki kaupunginpuutarhuri Olli Puntan lisämaininnat suunnitelmissa ovat asiallisia ja ne tulee ottaa ehdottomasti huomioon.
4.
Yhdistyksellä on rajalliset mahdollisuudet suorittaa tarkkoja ympäristöarviointeja kyseessä olevissa hakkuukohteissa. Tästä syystä Raision kaupungin ympäristöviraston ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden on ne tehtävä ennen hakkuutöiden aloittamista. Suunnitelmat on tutkittu yksityiskohtaisesti ja annamme niistä lausunnon kohteittain:
1. Kimalistonmäen hakkuualue Pasalassa sijaitsee luonnonsuojelualueeksi merkityllä alueella ja hakkuita ei näin ollen tule suorittaa suunnitellulla tavalla.
2. Kuuanvuori on herkkää lähivirkistysaluetta, jossa on monipuolista ja harvinaista kasvillisuutta ja siellä harvennuksia ja hakkuita on suoritettava hyvin hellästi ja osalla suunnitelluista alueista ei olleenkaan. Luontopolku ja kuntorata sijaitsevat suunnitelluilla hakkuualueella ja niiden varsilla hakkuita ei pidä tehdä.
3. Kullaanvuoren läheisyydessä oleva hakkuualue sijoittuu laajan ulkoilureitistön sivureitillä, joka johtaa Kullaanvuoren luontopolulle. Hakkuusuunnitelmassa ei ole tätä huomioitu.
4. Järviniityn hakkuualueet sijoittuvat lähivirkistysalueiden tuntumaan ja ulkolureitistöt halkovat niitä. Nämä pitää huomioida hakkuita toteutettaessa.
5. Paikkarin alueet sijaitsevat puhtaaksi jo hakatun alueen läheisyydessä ja lisää tällaisia alueita ei Vesitorninmäen alueelle enää pidä tehdä. Hakkuualueet sijaitsevat YK 2000:n mukaan virkistys-, urheilu- ja viheralueilla ja hakkuissa tämä on huomioitava.
6. Lietsalassa sijaitsevan hakkuualueen voi toteuttaa suunnitellulla tavalla.
7. Petäsmäen alueella olevat hakkuusuunnitelmat voidaan toteuttaa Olli Puntan lausunnossa mainitulla tavalla.
8. Somersojan puronotkon ja liikuntakentän läheisyydessä olevilla alueilla hakkuita on suoritettava hyvin huolellisesti ja varovaisesti. Ulkoilureitti Pähkinämäelle ja Naantaliin halkoo alueita.
9. Haunisten altaan alueella suunniteltu hakkuualue sijaitsee ulkoilureitillä ja sieltä on yhteys myös Turun reitistöihin. Haunisten altaan ympäristö on virkistysaluetta, ja sen käytöstä pitää tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma. Siellä pitäisi ennemminkin suorittaa lisäistutuksia kuin hakkuita.

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry:n puolesta:
Rauno Rantanen, puheenjohtaja
Jaana Lindblad, sihteeri


Kannanottoja Nuorikkalan metsänhakkuisiin
16.3.2001 ja 2.4.2001
Kannanotto metsänhakkuisiin Nuorikkalassa (16.3.2001)
RAISIONJOKILAAKSON LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY
KANNANOTTO 16.3.2001
Asianajotoimisto Ossi Gustafsson
Mariankatu 12 B
15110 LAHTI
METSÄNHAKKUUTYÖT LUONNONSUOJELU- JA AMFIBOLIITTIALUEELLA RAISION NUORIKKALASSA

Olette 17.1.2001 lähettämässänne kirjeessä pyytäneet Raisiojokilaakson luonnonsuojeluyhdistystä suorittamaan hakkuualueella yksityiskohtaisen katselmuksen Raision kaupungin toteuttaman metsänhakkuun aiheuttamien ympäristövahinkojen toteamiseksi ja samalla pyytäneet yhdistystä antamaan oman perustellun lausunnon alueella suoritettujen toimenpiteiden lainvastaisuudesta ja aiheutuneista ympäristövahingoista. Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry:n edustajat ovat tutustuneet alueeseen tammi-helmikuun aikana. Alueen tila vastasi tuolloin kirjeessänne kuvaamaa. Vahvistetussa Nuorikkalan osayleiskaavassa kasvistonsa vuoksi suojeltavaksi merkityn alueen etelä ja lounaisosasta oli käytännössä kokonaan kaadettu ylispuusto. Osa rungoista oli pinottu tien varteen, suuri osa kaadetusta puustosta lojui vielä korjaamatta maastossa. Suuri osa puutavarasta oli hyvin järeää. Huomio kiinnittyi myös siihen, että järeäkin puusto oli ollut täysin tervettä. Vanhoja kuusia vaivaavasta maannousemasienestä ei ollut havaittavissa jälkeäkään. Maanpinta oli suureksi osaksi hakkuujätteen ja risujen peitossa. Raskaalla koneella sulan maan aikana tehty hakkuu oli vaurioittanut maanpintaa puiden juuristoa ja pohjakasvillisuutta, mikä myös todennäköisesti johtaa sienitautien leviämiseen jäljelle jääneeseen puustoon. Koska maanpinta oli hakkuun jälkeen sataneen lumen peittämä, on tarkempien arvioiden tekeminen syntyneistä vaurioista mahdollista tehdä vasta lumien sulettua.

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys pitää täysin käsittämättömänä ja tuomittavana Raision kaupungin alueella teettämää metsänhakkuuta. Raision kaupungin virkamiesten luonnonsuojeluyhdistykselle antamien suullisten selitysten mukaan hakkuu alueella oli pelkkä vahinko. Metsänhoidosta vastaavat virkamiehet ja suunnitelman tehnyt ja hakkuun toteuttanut metsänhoitoyhdistys eivät olleet huomanneet, että kyseessä oli kaavassa luonnonsuojelualueeksi varattu alue. Toisaalta olette kirjeessänne todenneet, että hakkuita jatkettiin edelleen siitä huolimatta, vaikka kaupungille oli kaksi kertaa ilmoitettu asiasta. Tämä saattaa kaupungin selityksen pelkästä vahingosta outoon valoon. Kysymyksessä on paikallisesti arvokas kohde ja alueen luonnonarvot on selvästi todettu Raision kaupungin teettämissä luontoselvityksissä. Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä alueen arvo perustui paitsi arvokkaaseen keto- ja kalliokasvillisuuteen, myös huomattavassa määrin alueella esiintyneeseen vanhaan, järeään, terveeseen puustoon. Raision kaupungin alueella tuskin enää esiintyy monellakaan paikalla yhtä järeää puustoa. Tällainen arvokas metsikkö lähellä kaupungin keskustaa, vilkkaassa virkistyskäytössä olevalla alueella on sinänsä sellainen luonnonarvo, että se jo yksin ansaitsee suojelun. Luonnonsuojeluyhdistys pitää käsittämättömänä ja lyhytnäköisenä politiikkana kaupungin halua tuhota metsätalouden nimissä viimeistenkin omistamiensa arvokkaiden vanhojen metsien luonnonarvot.

Yhdistyksen mielestä kaupungin tulisi välittömästi arvioida uudelleen omistamiensa metsien käyttötavoitteet. Nuorikkalan suojelualueen osalta suoritetut hakkuut ovat käytännössä peruuttamattomasti tuhonneet ne luonnonarvot, jotka perustuivat alueen arvokkaaseen, vanhaan puustoon. Hakkuut ovat myös vakavasti vahingoittaneet alueen maaperää ja arvokasta pohjakasvillisuutta eli niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue pääasiassa on otettu kaavaan suojeltavaksi alueeksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta huolehdittava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista. Nuorikkalan suojelualueeksi kaavoitetulla alueella kaupungin toimesta tehty hakkuu on kiistatta voimassa olevan osayleiskaavan vastainen toimenpide, joka vaikeuttaa ja estää kaavan toteuttamista.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 12.2.2001 päivätyssä kannanotossa todetaan, että vahvistettu Nuorikkalan osayleiskaava ei sisällä kysymyksessä olevan alueen käyttöä koskevia riittäviä määräyksiä suojelun turvaamiseksi. Tilanne on ilmeisesti samanlainen myös muiden Raision kaupungin alueella yleiskaavaan merkittyjen suojelualueiden kohdalla. Jos kaavamääräystä voidaan tulkita näin, tarkoittaisi se, että kaupungin virkamiesten harkittavaksi jää pitkälti, mikä lopulta on suojelun tavoite ja mitä alueella voidaan myöhemmin tehdä. Jos asia on näin, kansalaisille on annettu väärä kuva kaavan merkityksestä. Nythän on yleisesti uskottu ja kaupungin kaavoittajan taholta erityisesti korostettu, että suojelumerkintä kaavassa antaa arvokkaalle luontokohteelle riittävän suojan. Pelkkä kaavamerkintä ei näytä turvaavankaan alueen suojelutavoitteita, vaan tarpeen vaatiessa suojeluun osoitetulla alueella voidaan virkamiesten päätöksellä tehdä lähes mitä toimenpiteitä tahansa. Tällainen kaava ei luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä täytä myöskään lain sille asettamia tavoitteita.

Raision kaupungissa valmistellaan uutta yleiskaavaa 2020. Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry on kaupungin pyynnöstä jättänyt 24.11.2000 kannanoton kaavaluonnoksesta. Yhdistyksen tuolloin käytettävissä olevassa kaavaluonnoksessa lähes kaikki suojelualueet oli jätetty pois. Tällainen kaava olisi voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Yhdistys vaati kannanotossaan kaikkien voimassa olevan seutukaavan ja Raision yleiskaava 2000 mukaisia suojelualueita lisättäväksi kaavakarttaan osoitettaviksi luonnonsuojelulain mukaisiksi luonnonsuojelualueiksi. Tehtyjen luontoinventointien perusteella arvokkaiksi osoittautuneet kohteet vaadittiin myös lisättäväksi karttaan. Ilman yleiskaavakarttaan merkittyjä suojeluvarausmerkintöjä ei arvokkailla luontokohteilla olisi edes sitä symbolista suojaa, joka sisältyy nykyisiin, voimassa oleviin kaavoihin Nykyisissä kaavoissa olevat vakavat puutteet edellyttävät myös kaavoitustyötä valvovilta viranomaisilta aiempaa suurempaa valppautta ja tarkkuutta, jotta valmisteilla oleva Raision yleiskaava 2020 täyttää lain vaatimukset suojeluvarausten riittävyyden sekä kaavamerkintöjen ja kaavamääräysten osalta.

Raisiossa 16.3.2001
Raisiojokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry:n puolesta
Rauno Rantanen, Puheenjohtaja
Jaana Lindblad, Sihteeri

TIEDOKSI:
Raision kaupunki
PL 100
21201 RAISIO

Lounais-Suomen ympäristökeskus
PL 47
20801 TURKU

Lounais-Suomen metsäkeskus
Kuralankatu 2
20540 TURKU

Turun alueen metsänhoitoyhdistys ry
Kuralankatu 2
20540 TURKU

VASTINE ASIATTOMAN ARVION JOHDOSTA

Päätoimittaja Haapakoski arvioi lehtensä numerossa 27.3.2001 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen ”menneen yli” ja menettäneen uskottavuuttaan kiinnittäessään huomiota Nuorikkalan alueen metsänhakkuisiin. Perusteluiksi näkemykselleen hän mainitsee lähinnä kaksi asiaa: 1. Yhdistyksen toimenpiteet eivät saa sympatiaa Lounais-Suomen Ympäristökeskukselta eivätkä Raision kaupungilta; 2. Nuorikkalan metsä on ”sangen ainutlaatuinen”, mutta mistään suojelumetsiköstä ei ole kysymys. Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys haluaa toimia yhteisymmärryksessä viranomaisten kanssa ja tukea niitä, jotka eri viranomaistahojen sisällä arvostavat luonnonsuojelutyön päämääriä. Sympatian hankkiminen ei kuitenkaan ole eikä saa olla ensisijainen tavoite silloin, kun omalla toiminta-alueella sattuu viranomaisen itsensä, tässä tapauksessa kaupungin toimeksiantajana ja metsänhoitoyhdistyksen toteuttajana, tekemiä ylilyöntejä.
On syytä palauttaa lyhyesti mieliin olennaiset asiat:
1. Metsänhoitoyhdistys toteutti kaupungin toimeksiannosta hakkuun kaupungin omistamalla alueella.
2. Nuorikkalan osayleiskaavassa ko. aluetta koski merkintä: sl eli suojeltava alue, ilman kaavaselosteessa olevaa tarkempaa mainintaa suojelun syistä.
3. Alueella, kallioperältään amfiboliittia, kasvoi ennen hakkuuta vanhaa, järeää ja tervettä puustoa ja siellä oli arvokasta keto- ja kalliokasvillisuutta sekä muuta pohjakasvillisuutta.
4. Hakkuu suoritettiin sulan maan aikana järeällä koneella, mikä vaurioitti tuntuvasti maanpintaa ja mm. altisti sienitautien leviämiselle.
5. Maisemalliset luonnonarvot menetettiin hakkuun seurauksena lähes sukupolven ajaksi.

Kannanotossamme 16.3.2001 edellä mainittu todettiin ja nimenomaisesti kiinnitettiin huomiota siihen, että voimassaoleva kaavamerkintä ei muodosta juridista estettä tapahtuneen kaltaisille toimenpiteille. Samalla vedottiin vakavasti kaupungin päättäjiin ja viranhaltijoihin, että määräyksiä tiukennettaisiin, jotta samanlaisilta ”vahingoilta” vältyttäisiin tulevaisuudessa. Vielä esitettiin, että kaupungin tulisi nopeasti arvioida omistamiensa metsien käyttötavoitteet. Raisio on pinta-alaltaan vain noin 50 km2 suuruinen, rakenteeltaan tiivis ja lähes kauttaaltaan tiheästi asuttu. Kaupungin talouden kannalta puutavaran tuotannolla on häviävän pieni merkitys. Sen sijaan kaupunkilaisten viihtymisen ja elämänlaadun kannalta järeäpuustoisen metsämaiseman ja harvinaisempienkin kasvilajien säilyminen on monin verroin tärkeämpi asia. Raision kaupungin omistamissa metsissä tulisikin sen vuoksi luopua tehometsätaloudesta kokonaan ja rajoittua vain luontoa ja aluskasvillisuutta hellävaroin kohtelevaan, lajiston monipuolisuuden ja aluskasvillisuuden edellytykset turvaavaan välttämättömään harventamiseen.

Rannikkoseutu-lehden varsinainen, 23.3.2001 julkaistu lehtiartikkeli samasta asiasta oli asiallinen eikä meillä siihen ole huomautettavaa. Sen sijaan kokenut ja osaava journalisti, päätoimittaja Haapakoski haksahti 27.3.2001 mielestämme epäolennaisuuksiin itse asian kannalta. Arvostelimme rajua hakkuuoperaatiota ja sen vahingollisia ympäristövaikutuksia. Oliko kysymys samalla myös sl-merkinnän vastaisesta toimenpiteestä, on tältä kannalta sivuasia. Pyydämmekin lehteä julkaisemaan kokonaisuudessaan Nuorikkalan metsänhakkuutöitä koskevan kannanottomme, jonka annoimme 16.3.2001 alueen läheisyydessä asuvien henkilöiden asianajajalle! Ne lehden lukijat, joilla on käytettävissään internet, voivat lukea kannanottomme myös osoitteesta: http://www.raisionjoki.fi/kannanotot.htm

Raisiossa 2.4.2001
Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry:n hallituksen kokous.
Rauno Rantanen, puheenjohtaja
Jaana Lindblad, sihteeri

Liitteenä kannanottomme metsänhakkuusta


Kannanotto Kuuanvuoren hiihtotunneliin
12.3.2001
Kannanotto hiihtotunneliin Kuuanvuorelle (12.3.2001)
Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Kiertokatu 42
21 200 Raisio

Raision ympäristölautakunta/ympäristövirasto, ympäristöpäällikkö Leena Rosama Asia: Vastauksemme hiihtotunnelihanketta koskevaan lausuntopyyntöön Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen hallitus perehtyi kokouksessaan 8.3.2001 Kuuanvuorelle kaavailtuun hiihtotunnelihankkeeseen. Asiaa esitteli Raision kaupungin liikuntatoimenjohtaja Raimo Karsikas, joka on tunnelihankkeen valmisteluryhmän jäsen. Vaikka hiihtotunnelihanketta on valmisteltu jo vuoden ajan, siitä on saatavissa hyvin vähän konkreettista tietoa. Tämän yhdistyksemme hallitus joutui toteamaan liikuntatoimenjohtajaa kuultuaan. Niinpä emme parhaalla tahdollammekaan voi antaa yksityiskohtiin menevää lausuntoa po. tunnelin lopullisista vaikutuksista Kuuanvuoren luontoon ja maisemaan. Epäilemme, ettei myöskään kaupungin ympäristölautakunta voi vielä tässä vaiheessa sitä tehdä. Varmaa tietoa on käytettävissä aivan liian vähän. Se pistää valitettavasti epäilemään, etteivät tunnelia puuhaavat ole - niin kuin heidän olisi pitänyt - jo heti alussa pohtineet Kuuanvuoren ominaislaatua. On nähty vain hieno hanke ja sen merkitys hiihtourheilulle, muttei luontoa tulevan ”putken” ympärillä. Kuitenkin tuo luonto on raisiolaisittain korvaamattoman arvokasta.

Saamamme tiedon perusteella näyttää siltä, ettei Kuuanvuori olisi lähestulkoonkaan entisensä sen jälkeen, kun sen uumeniin olisi rakennettu po. hiihtotunneli. Vaikka tunneli tulisi pääosin vuoren sisään, se kunnolla toimiakseen vaatisi monenlaisia ja monimutkaisia maanpäällisiä rakennelmia. Näitä ovat esim. huolto- ja oheistoimintatilat, ilmanvaihtorakennelmat, sisään- ja ulostulot, varauloskäytävät ja parkkipaikat. On vaikea kuvitella, että em. toiminnot kyettäisiin rakentamaan niin, ettei Kuuanvuoren luontoa ja maisemaa peruuttamattomasti tuhoutuisi. ´Maisemointi´ on sana, jota tällaisessa yhteydessä tulee käyttää hyvin harkitusti, jottei luotaisi liian optimistisia mielikuvia tekniikan ja luonnon yhteensovittamisesta. Yhdistyksemme esittää, että Raision kaupunki ilmoittaa jo tässä vaiheessa, ettei Kuuanvuori ole sopiva paikka hiihtotunnelille. Jos sellainen Lounais-Suomeen todella tarvitaan, on mielestämme löydettävissä soveliaampia sijoituskohteita kuin arka ja arvokas Kuuanvuori. Meidän mielestämme parasta olisi hakea sellainen alue, jolla ei esimerkiksi louhinnan tai muun maa-ainesten oton vuoksi enää ole korvaamattomia luonnonarvoja. Sillä, miten kaukana tällainen alue Raisiosta, Turusta, Kaarinasta, Liedosta, Salosta, Uudestakaupungista jne. sijaitsisi, ei olisi suurtakaan väliä, sillä hiihtokansa kulkisi tunnelilleen joka tapauksessa omilla autoillaan.

Lopuksi haluamme todeta, että Raision kaupunki on tehnyt erinomaista työtä edistääkseen asukkaidensa ja muidenkin Turun-seutulaisten luonnonmukaista liikuntaa. Uinnin harrastajat, pyöräilijät, sauvakävelijät, patikoijat ja luontoretkeilijät antavatkin suurta arvoa sille työlle, jota kaupunki on tehnyt, ja jossa työssä yhdistyksemme (mm. Kuuanvuoren luontopolun rakentaessaan) on saanut olla mukana. Raision pitäisi mielestämme jatkossakin, yhtenä kestävän kehityksen Agenda 21:een sitoutuneena varsinaissuomalaisena kuntana, olla edistämässä nimenomaan sellaisia liikuntaharrastuksia, jotka ovat sopusoinnussa luonnon ja ympäristön kanssa ja jotka soveltuvat kaikenikäisille ja kaikenkuntoisille ihmisille.

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry:n puolesta:
Raisiossa 12.3.2001
Rauno Rantanen, puheenjohtaja
Jaana Lindblad, sihteeri


Kannanotto Raision yleiskaavaluonnokseen 2020
24.11.2000
Kannanotto Raision yleiskaavaluonnokseen 2020:
Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry
KANNANOTTO 24.11.2000
Raision kaupunki
PL 100
21201 Raisio
YLEISKAAVALUONNOS 2020

Raision kaupunki on kirjeellään 12.9.2000 lähettänyt 20.6.2000 päivätyn yleiskaavaluonnoksen selostuksineen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja pyytänyt Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen kannanottoa siitä, minkälaisia kehityspiirteitä Raision maankäytön tulee tulevina vuosina tavoitella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan (kohta 1) yleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi oikeusvaikutteiseksi kaavaksi. Tällöin sen on myös täytettävä maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamat vaatimukset. Yleiskaavaluonnos on vielä monessa suhteessa liian ylimalkainen ja puutteellinen täyttääkseen nämä vaatimukset. Yleiskaavan esitetään myös olevan osa vahvistettavaa maakuntakaavaa. Kaavaluonnos poikkeaa kuitenkin liitteessä 2 esitetystä maakuntakaavaluonnoksesta esim. suojeluvarausten suhteen. Koska maakuntakaava on vasta valmisteilla, ohjaa voimassa oleva seutukaava yleiskaavan laatimista. Täten yleiskaava ei voi olla ristiriidassa voimassa olevan seutukaavan kanssa. Yleiskaavaluonnos jättää kuitenkin useissa ratkaisuissaan ja aluevarauksissaan ottamatta huomioon voimassa olevan seutukaavan.

Maankäyttö- ja rakennuslain (9 §) mukaan yleiskaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Raisiossa on kaavoituksen pohjaksi tehty erilaisia selvityksiä, mutta asiakirjoista ei käy ilmi mitä selvityksiä ja inventointeja on tehty ja mitä niistä ja missä määrin on käytetty kaavoituksen pohjana. Asiakirjoista ei myöskään käy ilmi, milloin kaavoituksen perusteena mahdollisesti käytetyt selvitykset on tehty, ovatko ne vielä ajan tasalla ja onko mahdollisesti vielä tekeillä lisäselvityksiä. Asiakirjoista ei myöskään käy ilmi, onko kaavan pojaksi tehty luontoon tai luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointia tai eri kuormittavien toimintojen kuten teollisuuden tai liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen selvityksiä. Kaavan perusteena käytetyistä perusselvityksistä tulee laatia asiakirjoihin luettelo sekä tieto, mistä näitä selvityksiä on saatavissa. Perusselvitysten ja niiden tuottaman tiedon tulisi olla yleisesti käytettävissä kaavaluonnoksen valmistelun aikana. Niiden puuttuminen rajoittaa merkittävästi kansalaisten ja muiden asianosaisten mahdollisuutta osallistua kaavaluonnoksen ja -ratkaisujen arviointiin. Yleiskaavoituksen ohjelmakohdan mukaan kaavan lausuntovaihe on 15.9.-15.11.2000. Tätä seuraa yleiskaavaehdotuksen valmisteleminen.

Raision kaupungin lähetekirjeeseen ja vielä varsin puutteellisiin ja alustaviin asiakirjoihin viitaten yhdistys katsoo, että kyseessä on nyt alustava mahdollisuus kommenttien ja mielipiteiden esittämiseen. Varsinainen lausunto tulee voida antaa sitten, kun kaavaehdotus on saatu valmiiksi. Yhdistys pitää myös tarpeellisena jatkuvampaa vuorovaikutusta kaavaehdotuksen laatijoiden kanssa. Näkökantoja tulee voida esittää myös esim. yhteisissä neuvottelutilaisuuksissa. Kaavan sisällön yksityiskohtien tarkempi arviointi vaatii myös perusteellisempaa perehtymistä kaavan sisältöön ja mahdollisuutta tutustua myös kaavan perustana oleviin inventointeihin ja selvityksiin. Nyt käytettävissä olevan alustavan kaavaluonnoksen johdosta yhdistys haluaa kiinnittää huomiota mm. seuraaviin kohtiin:
- Kaavaselostus on vielä aivan liian ylimalkainen, puutteellinen ja monelta osin vaikeaselkoinen. Kaavaselostusta tulee kaavan valmistelun kuluessa täydentää ja täsmentää.
- Yleiskaavakartan mittakaava on liian pieni ja pohjakartta on liian ylimalkainen. Tarkkuuden tulee olla vähintään samaa tasoa kuin Raision yleiskaava maankäyttö 2000.
- Kaavamerkinnät ovat puutteellisia. Hyväksytty yleiskaavakartta kaavamääräyksineen on oikeusvaikutteinen, jonka takia siinä on oltava kaikki oleellinen. Karttaluonnoksesta puuttuvat esim. lähes kaikki suojelualuevaraukset. Kaavaselostuksessa tai siihen liittyvissä selvityksissä mainitut varaukset ja määräykset ovat lähinnä informatiivisia, eivät oikeudellisesti velvoittavia, joten varausten ja määräysten tulee sisältyä myös yleiskaavakarttaan. Muussa tapauksessa kaava ei turvaa alueen arvokkaita luontokohteita eikä näin ollen täytä sille laissa asetettuja sisältövaatimuksia.
- Karttaan tulee lisätä kaikki seutukaavan ja Raision yleiskaavan 2000 mukaiset suojelualueet osoitettavaksi luonnonsuojelulain mukaisiksi luonnonsuojelualueiksi. Tehtyjen luontoinventointien perusteella arvokkaiksi osoittautuneet kohteet tulee myös lisätä karttaan.
- Valtioneuvoston vahvistamaan lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva Raisionlahden pohjukka-alue tulee kokonaisuudessaan osoittaa suojelualueeksi.
- Luonnon säilymisen ja virkistyskäytön kannalta tärkeät, nykyiseen valtuuston hyväksymään yleiskaavaan sisältyvät viheryhteydet ja ulkoilureitit tulee säilyttää myös valmisteltavana olevassa yleiskaavassa ja niitä tulee vielä mahdollisuuksien mukaan kehittää.
- Maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta tärkeän Raisionjokilaakson säilyminen tulee turvata kaavamääräyksillä.
- Myös arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet ja suojelualueet tulisi merkitä kaavakarttaan. - Luontoon, maisemakuvaan ja maankäyttöön merkittävästi vaikuttavat voimalinjat on merkittävä kaavaan.
- Tieliikenneväylien kokoluokittelu tulee esittää kartalla (vrt. voimassa oleva yleiskaava).

Neuvottelupyyntö
Pyydämme kohteliaimmin tässä kannanotossa esitettyjen neuvottelujen aloittamista vielä vuoden 2000 aikana. Ensimmäinen neuvottelu voitaisiin käydä viikolla 50 lausunnon pyytäjälle sopivana päivänä ja aikana.

Raisiossa 24.11.2000
Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry
Rauno Rantanen, Puheenjohtaja
Jaana Lindblad, Sihteeri